home
***
CD-ROM
|
disk
|
FTP
|
other
***
search
/
Aminet 52
/
Aminet 52 (2002)(GTI - Schatztruhe)[!][Dec 2002].iso
/
Aminet
/
docs
/
mags
/
saku17.lha
/
Teksti
/
AmiFileSafe.txt
< prev
next >
Wrap
Text File
|
1996-03-01
|
6KB
|
115 lines
5
1*
{A Ami-FileSafe
{A ------------
{7 Eero Rantanen
Oletin jonkun jo kirjoittaneen tästä suurenmoisesta filing-systeemistä Saku
#16:een, mutta näin ei ollut, joten päätin itse tarttua näppäimistöön.
Ami-FileSafe on Amigalle tarkoitettu uusi tiedostojärjestelmä, joka korjaa
Amigan alkuperäisten tiedostojärjestelmien puutteita ja tuo useita parannuksia.
Tämä Fourth Level Developmentsin pakkaus lupailee, ettei levysi enää koskaan
sekaannu, vaikka kone kaatuisi kirjoittaessa. AFS:n luvataan olevan myös
reilusti FFS:ää nopeampi ja käyttävän levytilan tarkemmin. Kovia väitteitä
pieneltä ohjelmistolta. Olenkin tässä nyt kertomassa, millaisen vaikutelman AFS
on itsestään antanut näiden muutamien kuukausien aikana.
{3Vaatimukset
AFS ei koneelta paljon vaadi, vaan se sopii kaikkiin Amigoihin, joissa on KS
2.04 tai uudempi. Tietenkin kiintolevy on kyllä hyvä olla, sillä sillehän tästä
tuotteesta juuri hyötyä koituu. Ohjelmasta on kaksi eri versiota, User ja Pro.
Itselläni on tuo User (230 mk), jossa osion koko on rajattu reiluun 600 megaan,
sen saa vain yhdelle levylle ja siitä puuttuu multiuser-optio. Pro-versiossa ei
ole näitä rajoituksia, mutta sen hinta on liian korkea harrastajalle. Minulle
nämä Userin rajoitukset ovat aivan sopivat, saisikin jostain tuollaisen
kiintolevyn.
{3Asennus
AFS:n asentaminen ei ole loppujen lopuksi kovinkaan mutkikasta, kunhan vain
jaksat kahlata mukana tulevat ohjeet läpi. Mukana tuleva ohut vihkonen on hyvin
asiallinen ja kertoo kaiken tarvittavan, mutta myös levyllä olevat
readme-tiedostot on hyvä lukaista, sillä vain niissä ovat viime hetken
muutokset. AFS:n asentamisessa on kaksi osuutta, erikseen levykkeitä ja
kiintolevyä varten. Ensin kuitenkin valitset käyttöjärjestelmällesi ja
prosessorillesi sopivan asennusohjelman tuplaklikkaamalla sen ikonia. Scripti
kopioi tiedostojärjestelmän L:-hakemistoon ja kaksi laiteniemä, AF0: ja AF1:,
SYS:/Storage/DOSDrivers-hakemistoon tai lisää ne MountListiisi. Nämä levykkeille
käytettävät laitenimet täytyy vielä ottaa käyttöön mounttaamalla tai kopioimalla
Devs:DOSDrivers-hakemistoon.
Tämän jälkeen voit käyttää AFS:a levykkeillä kutsumalla asemia näillä uusilla
nimillä, nopeuseron huomaat kyllä välittömästi. Kiintolevylle asentaminen on
hieman monimutkaisempaa, muttei mitenkään ylipääsemätöntä. Tiedostot on nyt jo
kopioitu, joten muutat vain kiintolevyn asetuksia HDToolBoxilla. Muutat
haluamasi osion tiedostojärjestelmän ja syötät uuden DOSTypen, talletat tiedot
ja alustat osion. Osion voi myös "kääntää" mukana tulevalla FFStoAFS-ohjelmalla,
ellet halua alustaa levyäsi. Itse käytin tätä ohjelmaa ja se toimi
moitteettomasti, kunhan seurasin annettuja ohjeita. Alustus on kyllä mielestäni
varmempi ja kannattaa tehdä jos vain mahdollista.
{3Kokemukset
Kiintolevyllä AFS ei minulla ole päässyt kaikkiin oikeuksiinsa, sillä sille
pitäisi varata reilusti puskurimuistia. Ei tästä parista megasta paljon
ylimääräisiä liikene, joten olen tyytynyt minimipuskureihin. Kuitenkin nopeuden
kasvu oli aluksi silmin huomattavissa, kun WB:ssä ikonit ilmestyivät ruudulle
liukkaasti ja hakemistojen tulostusajat lyhenivät huomattavast, ihan niin kuin
pakkauksessa luvattiin.
Varmuus, joka muuten oli ainoa syy AFS:n hankkimiseen, on ollut huippuluokkaa.
Levyni ei ole kertaakaan ollut unvalidated AFS:n asentamisen jälkeen. Muutenkaan
mitään isompia ongelmia ei ole ollut, kaikki ohjelmani ovat toimineet
normaalisti DirectoryOpuksen kaatuilua lukuun ottamatta. Sekin selvisi, kun
laskin MaxTransferin oppaan kehottamalle tasolle. Ohjekirjassa muuten sanottiin,
etteivät jotkin pelit ja levynhuolto-ohjelmat välttämättä toimi ja ettei
virtuaalimuistia pitäisi asentaa AFS-osiolle. Wormsia en kuitenkaan saanut
toimimaan tuolta AFS-osiolta, mutten osaa sanoa onko se muistin puute vaiko AFS,
joka tämän aiheuttaa, sillä peli toimii kyllä siihen asti, kun on valinnut
joukkueet. Kun valitsen OK, kuva rullaa pois niin kuin pitäisi, mutta sitten
kone kaatuu. Sama tapahtuu FFS-osiolta, jos en käännä muita levyasemia pois
päältä, joten epäilen tämän johtuvan muistin vähyydestä. Tätä pientä takaiskua
lukuun ottamatta AFS on ollut hintansa arvoinen, enkä siitä enää luopuisi.
Täytyisi vain saada lisää muistia ja isompi kiintolevy, jotta kone pääsisi
oikeuksiinsa.
Levykkeillä AFS:n ero on mahtava, kirjoitusaika putoaa alle neljännekseen vanhan
OFS:n nopeudesta. Tässä pienen kotitestini tulokset:
{8Testi OFS FFS AFS
{8-------------------------------------------------------
{8Saku #15 RAM to Disk: 3 min 55 s 3 min 18 s 0 min 49 s
{8Tilaa levyllä 15 K 54 K 83 K
{8#15:n jälkeen:
{8Saku15. Disk to RAM: 1 min 19 s 1 min 14 s 0 min 44 s
Laitteistona perus-A1200 pienellä kiintolevyllä. Itse en ollut silmiäni uskoa,
kun ensimmäisen kerran siirsin tavaraa AFS-korpulle. Olin aina pitänyt Amigan
levyasemia hitaina verrattuna esim. PC:n vastaaviin. Tämä todistaa, ettei vika
ollut laitteistossa. Ilmeisesti tiedostojärjestelmä oli yksi niistä asioista,
jotka olivat kesken, kun Commodoren rahahuolet ennen A1000:n julkaisua
pakottivat erottamaan suunnitteluryhmästä useita henkilöitä. Heidän työnsä teki
silloin joku muu, joka ei välttämättä aina ollut kaikesta perillä ja näin
käyttöjärjestelmään jäi muutamia heikkoja lenkkejä, joita on sittemmin korjattu.
Mutta kuten huomaatte, OFS:n ja FFS:n erot eivät päätä huimaa, joten herää
kysymys, miksi FFS on olemassa myös levykkeitä varten? Mielestäni AT:n pitäisi
lisensoida AFS ja asentaa se kaikkiin uusiin Amigoihin, on se niin vietävän hyvä
systeemi. Joten älä enää odota, vaan mene ja hanki omasi, päivityksiäkin on
luvassa. AFS:a kannattaa kysellä ainakin Broadlineltä.